Luolasta on tähän mennessä löydetty 5 m² kiveys, joka muodostaa selkeän lattiapinnan. Sen reunasta on löydetty palanutta kallion pintaa, mikä viittaa tulen pitoon. Luolasta on löydetty kivityökaluja ja niiden valmistamisesta syntynyttä iskentäjätettä. Esineitä on tehty eri valmistustekniikalla. Vanhempaa niin sanottua Clacton-tekniikkaa on käytetty hiekkakivessä, kvartsissa ja kvartsiitissa. Toisissa esineissä ilmenevää iskentätekniikkaa voidaan pitää ominaisena Moustérienin kulttuurille. Tämä tekniikka oli tyypillinen neandertalinihmisen käyttämä kivien työstömenetelmä. Luolassa on siis jälkiä ihmisen toiminnasta, joka tutkimusten mukaan sijoittuu ajalle 130 000-115 000 vuotta sitten.

Homo neanderthalensis
Neandertalinihminen on saanut nimensä pienen saksalaisen Neanderthalin kylän mukaan, josta vuonna 1856 löydettiin tämän muinaisen ihmistyypin luita. Pitkään luultiin, että nykyihminen on neandertalinihmisen suora jälkeläinen. Kuitenkin todisteet siitä, että nämä ihmismuodot ovat eläneet Lounais-Aasiassa kymmeniä tuhansia vuosia ja Euroopassakin 5000 vuotta yhdessä, eivät tue tätä teoriaa. Nykyään neandertalilaisia pidetään pikemminkin nykyihmisen serkkuna kuin esi-isänä.

Vanhimmat tällä hetkellä tunnetut tyypilliset neandertalinihmisen jäännökset ovat 115 000 - 130 000 vuotta vanhoja. Viimeiset neandertalilaiset elivät Ranskassa noin 35 000 vuotta sitten. Löytöjä on tehty vain Euroopasta ja Lähi- ja Keski-idästä. Neandertalilaiset olivat ensimmäisiä ihmisiä, jotka sopeutuivat elämään kylmässä ilmastossa.

Neandertalinihminen oli nykyihmistä lyhyempi (miesten keskipituus 165 cm, naisten 156 cm), lihaksikkaampi ja kallonmuoto poikkesi nykyihmisen kallosta. Aivot olivat suuremmat kuin nykyihmisellä. Kasvojen muotoon vaikuttivat voimakkaat luuharjut silmien yllä, suurehko nenä ja taaksepäin kallistuva otsa. Neandertalinihmisen kulttuurista ja tavoista tiedetään hyvin vähän. He saattoivat kuitenkin hoitaa vammautuneita, haudata vainajansa ja kommunikoida jollain tavalla. Koska ankarassa ilmastossa selviäminen vaati paljon ravintoa, olivat he myös taitavia metsästäjiä. Pääosa Euroopan löydöistä on tehty luolista tai kalliosuojista, mutta kaivauksissa on löydetty myös merkkejä tasaiselle maalle rakennetuista asumuksista. Kylmyyttä vastaan on suojauduttu myös nahasta tehdyillä vaatteilla, sillä tutkimuksissa on löydetty nahan työstämiseen tarvittavia työvälineitä.

Neandertalinihminen katosi maapallolta noin 30 000 vuotta sitten. Lajin sammuminen on eräs ihmiskehityksen suuria mysteereitä. Susiluolan tekee ainutlaatuiseksi sen sijainti alueella, jonka yli jäämassat ovat kulkeneet hävittäen lähes kaikki merkit elämästä ennen viimeistä jäätiköitymistä. Ikivanhojen maakerrosten ja ihmiselämän merkkien säilyminen mannerjäätikön peittämällä alueella on ainutlaatuista, ja luolan löytyminen tuo tutkimukseen aivan uusia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Susiluola on Pohjoismaiden vanhin löydetty asuinpaikka, mutta tutkimuksen tuoma informaatio voi auttaa uusien kohteiden löytymisessä.